Ravistaja

Asiaa asumisen iloista ja suruista, luutuneista käytännöistä ja uusista tuulista

TONTTIJAHDISSA

Jätä kommentti

Eräänä turhautumisen superhetkenä rustasin Fröbelin palikoiden Leijonaa mä metsästän -laulun sanoja uuteen muotoon suurin piirtein näin:

”Vuokra tai omistustonttia mä metsästän
Aion saada sopivan
Eikä ole tietoa
Aikaa on vähän
Byrokratiaa, pitkää tympäisevää byrokratiaa.
Sitä ei voi ylittää.
Sitä ei voi alittaa.
Sitä ei voi kiertää.
Täytyy mennä sen läpi…..” 

Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010─2015. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu muun muassa tuottaa ohjelmakaudella 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Ikääntyneiden asuntopulan helpottamiseksi valtioneuvosto on määritellyt, että maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Kiteyttäen voi siis todeta, että kohtuuhintaisista, esteettömistä vuokra-asunnoista on pula.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan osa ARA-tuella rakennetuista asunnoista on paraikaa tyhjillään. ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan vuokra-asuntomarkkinat ovat kireät 21 kunnassa, kun taas vuokra-asuntojen ylitarjonnasta kärsii kaksi kolmasosaa kunnista. Liian vähän vuokra-asuntoja on tarjolla kunnissa, joissa väestönkasvu ja kalliit vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot lisäävät ARA-tuella rakennettujen asuntojen kysyntää. Yhteistä ylitarjonnasta kärsiville kunnille on se, että väestö niissä vähenee.

Vääjäämätön, myös kokemukseen perustuva johtopäätökseni on, että kaikkein vähävaraisimmat ja eniten apua tarvitsevat ihmiset saisivat taloudelliseen tilanteensa sopivan asunnon paikkakunnilta ja paikoista, joissa ei ole palveluja tarjolla. Kasvukeskuksissa, joissa joukkoliikenne parhaiten toimii ja joissa on runsain palvelutarjonta, ei ole kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – tai ainakaan riittävästi.

ARA on hyväksynyt Aspa-säätiön yleishyödölliseksi rakennuttajaksi, joka voi hakea ARAn investointiavustuksia. Säätiön rakennuttamisen tarkoitus on helpottaa erityisesti vaikeavammaisten ihmisten asuntopulaa. Yleensä tieto ihmisistä, joilla ei ole asuntoa, tulee Aspalle omaisjärjestöstä tai kunnasta.

Aspa-säätiö olisi valmis rakentamaan vuokra-asuntoja asuntoryhmissä ja näin vastaamaan todettuun asuntojen tarpeeseen. Tässä monimutkaisessa yhtälössä olisi jo valmiina mahdollinen rahoittaja (ARA), rakennuttaja ja asuinrakennuksen omistaja (Aspa) sekä tulevat asukkaat. On selvää, että tähän asuntorakentamiseen kytkeytyy aina myös palveluiden tarve. Asunnot eivät voi sijaita paikoissa, jonne ei saa palveluja tai josta ei pääse niitä käyttämään. Näin ollen rakennuspaikat, jotka sijaitsevat väestön vähenemispaikkakunnilla, eivät sovellu tähän tarkoitukseen.

Kaikki sanahelinä sosiaalisen asuntotuotannon lisäämisestä ja asuntopulan ratkaisemisesta on turhaa, jos kasvukeskusten kaupungeilta tai kunnilta ei löydy asuntojen rakennuspaikkoja palveluiden läheisyydestä eikä yleisessä vuokra-asuntotuotannossa huomioida erilaisia asumisen tarpeita. Jotta asuntopula helpottaisi, on asuntoja rakennettava sinne, missä ihmisillä on elämisen edellytykset.

Asuntotontteja metsästävä
Mervi Valta

mervin blogikuva

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s