Ravistaja

Asiaa asumisen iloista ja suruista, luutuneista käytännöistä ja uusista tuulista

Identiteettiä etsimässä

Jätä kommentti

Oman identiteetin tai minuuden olemassaolo on vahvasti kytketty ihmisen ihmisarvoon. Ihmistä tulee arvostaa sellaisena kuin hän on. Ihminen on tärkeä suhteessa toisiin ihmisiin ja on samanarvoinen kuin muutkin, vaikka hänellä olisi vamma. Tämä ei ole ollut, eikä ikävä kyllä vieläkään ole, itsestäänselvä asia. Eriarvoisuus näkyy vammaisten ihmisten arjessa eri tavoin.

Ihmisarvo ei ole millään tavalla kytketty vammaisuuteen. Se on jokaisen meistä oikeus, riippumatta siitä, keitä olemme. Mikäli vammaisuus asetetaan elämäntilanteissa aina etusijalle ja se jatkuvasti sivuuttaa identiteetin, persoonan tai minuuden, ihmisarvo voi jopa mitätöityä. Vammainen henkilö kokee liian usein, että lähdetään siitä, mitä hän ei osaa, mitkä ovat hänen keskeiset ongelmansa tai mitä hänen ei tulisi tehdä. Lisäksi vammaisen henkilön puolesta tehdään valintoja: mihin saa osallistua ja mihin ei.

On helppo kuvitella, että jos tulisimme itse tällä tavoin kohdelluksi, ei menisi kauaa, kun minuutemme kärsisi. On täysin ymmärrettävää, että vammaisena saattaa tarvita monenlaista käytännön tukea ja apua, mutta on olennaista huomioida, ettei sitä voi tehdä yksilön identiteetin ja persoonan kehityksen kustannuksella.

Luin äskettäin tapauksesta, jossa kehitysvammaiselle aikuiselle miehelle puhuttiin jatkuvasti lapsenomaisesti ja lässyttäen. Tehtiinkö näin, koska hänen identiteettinsä ja persoonansa on todella lapsi? Tai koska tämä puhetapa tukisi henkilön identiteetin kehitystä? En usko. Selitys löytynee varmemmin tiedostamattomasta asenteesta, että kehitysvammainen henkilö olisi lapsi koko ikänsä. Olin yllättynyt, sillä uskoin, että olisimme jo päässeet eroon tämäntyyppisistä ajatusmalleista.

Ikävä kyllä vammaisen ihmisen identiteetin ohittaminen on yllättävän tavallista. Sitä tapahtuu monella eri tavalla esimerkiksi vuorovaikutuksessa (ilmaisutavat) tai päätöksenteossa. Selitämme jollekulle toiselle vammaisen henkilön tilaa ihan kuin tämä itse ei olisi olemassa, vaikka olisikin läsnä samassa tilassa. ”Tapani on niin väsynyt, hän ei jaksa nyt mitään…” Ehkä onkin niin, että Tapani on yksinkertaisesti tylsistynyt, koska hänellä ei ole mitään mielenkiintoista tekemistä. Hänelle ei ole annettu mahdollisuutta kiinnostua jostakin.

Meidän olisi tärkeää kiinnittää huomiota vammaisen ihmisen identiteetin kunnioittamiseen ja kehitykseen. Tukea henkilön tietoisuutta itsestään: kuka hän on ja mitä hän haluaa? Selvittää ihmisen omia toivomuksia. Sen sijaan usein selittelemme toisen ihmisen tilaa väsymyksellä tai innostuksen puutteella. Onko tämä olevinaan jonkinlaista tukea? Ei ole. Lähinnä se on ihmisarvon alentamista ja arjen vallankäyttöä. Jos kyseessä olisi vammaton henkilö, ei vastaavaa vakavasti edes ehdotettaisi.

Oman identiteetin korostaminen ja sen tukeminen antaa henkilölle itselleen arvokkaan aseman, mahdollisuuden merkittävään aktiiviseen rooliin omassa elämässä sekä luo sosiaalisen merkityksen suhteessa muihin ihmisiin. Puhumattakaan mahdollisuudesta kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Yksilön oman identiteetin tukeminen on vammaisten henkilöiden kohdalla erityisen tärkeä osa elämää ja elämänlaatua. Toivon, että oivaltaisimme tämän niin asumispalveluissa, työssä kuin muissakin elämäntilanteissa. Ikävä kyllä täysin päinvastaista esimerkkejä on noussut esille kokemusasiantuntijoiden kertomuksissa, mediassa ja ihmisten elämäntarinoissa.

Myös vammainen henkilö, kuten kaikki muutkin ihmiset, haluavat säilyttää oman identiteettinsä arvokkuuden. Omakuvamme (itsetunto, itsevarmuus, taidot, kyvyt jne.) muodostuu suhteessa toisiin ihmisiin. Siksi myös ympärillä olevien ihmisten on reflektoitava uudelleen käsityksiään vammaisista henkilöistä. Meidän on syytä muuttaa ylikorostunutta vammaislähtöisyyttä yksilön oikeuteen saada tukea ja mahdollisuuteen kehittää minuuttaan. Kuka minä olen, kenen kanssa haluan viettää aikaani, missä haluan kehittyä, mikä on suhteeni perheeseen, millaista on olla perheenjäsen tai perustaa itse perhe? Kuinka minua tuetaan, että saisin olla kansalainen suomalaisessa yhteiskunnassa? Millainen oikeus minulla on rakentaa tulevaisuuttani kuten muillakin ihmisillä?

Oikeus kehittää minuutta kuuluu tasavertaisesti meille kaikille. Kenelläkään ei ole oikeutta arvioida, kuuluuko minuuden kehitys vain joillekuille, muttei kaikille. Oman identiteetin tukematta jättämisellä on seurauksensa. Siksi meidän tulee muuttaa vammaisalalla ylikorostunutta diagnoosipohjaista ja vammaiskeskeistä näkökulmaa, jonka juuret ovat laitoskulttuurissa. Toivon, että tarkastelemme tuen laatua yksityiskohtaisemmin juuri  minuuden kautta.

Olisi tärkeää pohtia, mitä esimerkiksi lapsenomainen ja lässyttävä puhe vaikuttaa henkilön minuuteen. Tai ainainen vastaus siitä, ettei Tapania mikään kiinnosta, koska hän on aina väsynyt. Kun ei edes kysytä. Tämä on täysin turhaa ja epäkunnioittavaa vuorovaikutusta. Kuulostan kenties pessimistiseltä, mutta tarkkailkaa arjen tilanteita, kuunnelkaa kokemusasiantuntijoiden kertomuksia tai muistelkaa omia kokemuksianne ja kehittäkää omaa vuorovaikutustanne vammaisen henkilön kanssa.

Oman minuuden arvostus on ensisijaisen tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, elämäniloa, motivaatiota, inspiraatiota, mielenrauhaa, itsensä hyväksyntää, onnellisuutta ja elämäntarkoitusta. Näiden asioiden tukeminen vaatii meiltä vammaisalalla sataprosenttista keskittymistä – ainakin niissä tilanteissa tai niissä palveluissa, jossa sitä tukea ei vielä tarpeeksi anneta.

Maarit Aalto

MaaritAaltoKirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Erasmus+-rahoitteisessa, kansainvälisessä TopHouse-projektissa. Aspa-säätiön osuutena on kehittää arviointityöväline mm. asumispalvelutyöntekijöille, sosiaalihuoltoon ja henkilökohtaisille avustajille.  

 

 

TopHouseErasmus+

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s