Ravistaja

Asiaa asumisen iloista ja suruista, luutuneista käytännöistä ja uusista tuulista


Jätä kommentti

Kun meistä tuli aspalaisia

Työnhaun sanotaan olevan nykyään haastavaa. Varsinkin alaikäisille työpaikkoja tuntuu olevan harvassa, joten kun kuunteli vammattomien kavereiden juttuja työnsaannin haasteista, tuli väkisinkin epätoivoiseksi. Jos vammattomien on hankalaa löytää töitä niin miten sitten käy, jos istuu pyörätuolissa? Mitkään fyysiset työt, kuten ruohonleikkuu tai jäätelönmyynti eivät tulleet kysymykseen. Asennoituminen, voisi sanoa tuudittautuminen siihen, että varsinkin alaikäisen vammaisen mahdollisuudet työllistyä ovat heikot, tuntui tässä tilanteessa turvalliselta ja parhaimmalta vaihtoehdolta. Lue loppuun


1 kommentti

Vammaiset yhteiskunnassa – kaikki samalla viivalla

Jokainen ihminen on yksilö. Meillä kaikilla on omat ajatuksemme, tarpeemme, mielenkiinnonkohteemme, halumme ja tunteemme. Nämä ovat tekijöitä, jotka tekevät ihmisestä ihmisen. Näitä tekijöitä, näitä ominaisuuksia, on myös vammaisilla ihmisillä. Tämän tekstin ovat kirjoittaneet kaksi nuorta naista, jotka ovat eläneet vamman kanssa koko elämänsä. Kumpaakin ajaa eteenpäin ajatus siitä, että kaikilla olisi hyvä ja rikas elämä mahdollisista rajoitteista huolimatta.

Lue loppuun