Ravistaja

Asiaa asumisen iloista ja suruista, luutuneista käytännöistä ja uusista tuulista

Saavutettavissa vai saavuttamattomissa? 

Jätä kommentti

Olen tietoturvayhtiössä työskentelevä järjestelmäsuunnittelija. Haluan kertoa teille digimaailmasta ja saavutettavuudesta. Ja anteeksi meidän nörttien puolesta, nykymaailma mahtaa olla melkoinen pala purtavaksi, mikäli ei ole syntynyt näppäimistö sylissä. 

JannePikkarainen_Ravistaja

Janne Pikkarainen on työskennellyt Forcepoint-tietoturvayhtiössä vuodesta 2014 alkaen järjestelmäsuunnittelijana.

Aloitetaan vaikka määrästä. Nykyään aivan kaikki menee ison hyvän (tai pahan) internetin puolelle, halusimme tai emme. Fyysisiä videovuokraamoita ei enää löydä paitsi vahingossa, nykyään katsotaan Netflixiä, HBO:ta, ViaPlayta ja vastaavia. Pankkipalvelut hoituvat netissä ja alkavat konttoreissa olla jopa mahdottomia. Lääkäriaikojen varaaminen ainakin yksityiselle puolelle on paras hoitaa netissä. Matkat ja ravintolapöydät varataan netissä. Lista on loputon.

Tahti on vain kiihtymään päin ja runsaudenpula uhkaa näännyttää meidät kaikki. Ei se mitään, että nettiin siirtyneitä toimintoja on hurja määrä, mutta kun sen lisäksi kilpailevia sovelluksia ja palveluntarjoajia on pilvin pimein. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pitäisi olla, jotta pysyy asioista kärryillä ja eri somepalvelujen symbolit tulevat eteen kaikkialla aina siitä lähtien, että tv-ohjelmien yhteydessä ohjelmiin voi osallistua eri sosiaalisen median kanavien kautta.

Mikäli aika, taidot tai mielenkiinto eivät riitä opettelemaan näitä kaikkia, kuluttaja onkin ihmeissään. Mihin näistä nyt pitäisi loikata? Facebookin kaikki tietävät ainakin nimeltä, mutta etenkin nuorempi väestö on vähentänyt sen käyttöä ja siirtynyt muiden palvelujen pariin. Twitter puolestaan on Suomessa melkoista näpertelyä, vain noin viisi prosenttia suomalaisista kun sitä käyttää aktiivisesti, joten se ei ole kovin tavoittava ympäristö. Instagram on vähän kaikenikäisille, mutta vaatii mielenkiintoa valokuvaukseen ja valokuviin. Ja niin edelleen.

Miten $#@!! tätä käytetään?

Jos määrän ja eri palvelutarjonnan kanssa pärjää, seuraavaksi onkin ongelmana saavutettavuus ja käytettävyys. Noin karkeasti sovellukset voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

  1. Insinöörien tekemät sovellukset, joiden käyttäminen on kankeaa ja ulkonäkö rujo, mutta todennäköisesti kuitenkin tekevät sen minkä lupaavat. Fyysisen maailman esimerkkinä vanhat Nokian puhelimet olivat tällaisia.
  2. Punavuoren kahvilassa alpakankarvaisessa pipossa luomuyrteillä ja superfoodeilla maustettua frappucchinoa nautiskelevat hipsterit, joiden suunnittelemat sovellukset periaatteessa näyttävät hienolta, muttei niistä edelleenkään kukaan mitään tajua.

Kummankin kategorian perisyntinä on tyypillisesti se, ettei erityisryhmiä ole otettu huomioon. Tai jos onkin, valitettavan vähän. Pikkuruisia ikoneita tai tekstejä on vaikea (jos ei jopa mahdoton) käyttää, mikäli näkökyky ei ole parhaimmillaan tai käden toimintatarkkuus ei ole kohdallaan.

Monessa sovelluksessa taustan ja tekstin välinen kontrasti on surkea meidän kaikkien kannalta. Esimerkiksi Spotify-musiikkiohjelman Windows/Mac/Linux-versiossa oli pitkään tummanharmaalla taustalla harmaata tekstiä, ja se oli sangen ankeaa, mikäli näyttö oli huono, silmät nähneet parhaat päivänsä, tietokonetta yritti käyttää kirkkaassa valaistuksessa tai pahimmillaan näiden kaikkien yhdistelmä samanaikaisesti.

Onneksi tunnelin päässä kuitenkin näkyy valoa, vaikka vielä osittain onkin vain rakennustyömaavalo. Sekä Applen laitteiden että Android-laitteiden käyttöjärjestelmissä on jo erinomainen tuki likipitäen portaattomasti säädettävälle tekstikoolle, mahdollisuus käyttää sanelua kirjoittamiseen, mahdollisuus ohjata puhelinta puheen avulla ja niin edelleen. Itsekin käytän iPhonen puhetta ymmärtävää Siri-avustajaa milloin mihinkin, toisinaan ajastimen asettamiseen ruokaa laittaessani, toisinaan pyydän sitä soittamaan vaimolleni, jos olen auton ratissa. Joskus kysyn siltä vaikkapa säätä.

Näkymätön käyttöliittymä

Yksi osa-alue, joka samaan aikaan kauhistuttaa ja innostaa minua, on tämä asioiden Internet, IoT, jossa aivan kaikki kytketään nettiin. Älykodit lienevät esimerkkinä konkreettisimmasta päästä. Meidänkin kotimme on jo puoliautomatisoitu erään älykotilaitteen ja siihen kytkettävissä olevien älyvalojen, liiketunnistimien ja sensoreiden avulla tähän tapaan:

  • Huoneeseen astuessa valot syttyvät automaattisesti liiketunnistimen havaitessa liikettä vuorokaudenajan mukaan eri kirkkaudella.
  • Mikäli pakastimen lämpötila nousee liian lämpimäksi, saamme ilmoituksen puhelimiimme ja sähköpostiimme asiasta, joten jos pakastin sanoo heips kesken lomamatkamme, joku läheisemme voi käydä tarkistamassa tilanteen.
  • Voin mistä tahansa päin maailmaa tarkkailla eri huoneidemme ja myös sen pakastimen lämpötilakäyriä.
  • Ovikellon soidessa siitä tulee myös ilmoitus puhelimeen.

Aiemmin tällainen olisi ollut jumalattoman kallista, mutta eri komponenttien hinnat tänä päivänä ovat niin edullisia ja tekniikka niin suoraviivaista käyttää, että ratkaisut alkavat olla meidän kaikkien ulottuvillamme.

Näissä älyvempeleissä on yksi mainio piirre. Jos perinteiset ohjelmistot ja sovellukset tuntuvat kampeavan käyttäjäänsä vastaan ja kiusaavan tätä, älylaitteiden kanssa koko käyttöliittymää ei tarvitse ajatella. Asiat ympärillä tapahtuvat automaattisesti. Älylaitteet reagoivat itse ympäristöön ja näin teknologia viimeinkin auttaa käyttäjäänsä pärjäämään arjessa.

Liian hämärää? Valot menevät päälle. Aamu kajastaa? Sälekaihtimet nousevat itsestään ylös. Ovikello soi ja siellä on joku tuttu? Älylukko voi avata vieraalle itse itsensä. Älyranneke voi soittaa hätäkeskukseen, jos käyttäjä rojahtaa lattiaan, eikä vastaa minuutissa rannekkeen tiedusteluun, onko henkilö kunnossa. Taksin tilaaminen voi tapahtua vain tokaisemalla kodin älykaiuttimelle, että tilaapa taksi, haluan käydä terveyskeskuksessa ja apteekissa.

Kenties lähitulevaisuudessa yhä useampi meistä voi elää digitaalisessa yhteiskunnassa ilman tarvetta varsinaisesti käyttää tietokonetta tai älypuhelinta/tablettia.

Janne Pikkarainen, järjestelmäsuunnittelija, Forcepoint

*

Julkaisemme Aspa-säätiön Digi haltuun -hankkeen digivinkkiviikolla marraskuussa arkea helpottavia digivinkkejä. Mikä sovellus, niksi tai toiminto on helpottanut elämääsi niin, ettet enää ikinä haluaisi luopua siitä? Osallistu digivinkkiviikkoomme jakamalla meille oma arjen digivinkkisi. Se voi liittyä arjen ja asumisen lisäksi myös työhösi. Lue digivinkkiviikosta lisää verkkosivuiltamme.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s